29.12.11

11 viikkoa

Niin ne vaan viikot kuluu, nyt on pikkumiäs jo 11 viikkoa.  Viikon aikana tulikin taas eteen muutama uusi juttu.
Jouluna Sisu pääsi tutustumaan pikkulapseen sekä kääpiömäyräkoiraan. Mäyräkoira oli aikas jänskä tapaus ja pikkulapsi seuraili Sisua paikasta toiseen ja esitteli Sisulle lelujaan, eipä Sisu ollut kovin innostunut vaan meni lasta pakoon.  
Autossa Sisu sai matkustella ihan yksin vantaa-ryttylä-vantaa reissun, viimekerralla olikin isot mukana matkustamassa, mutta Sisu on jo niin tottunut autoilija ettei ole väliä onko autossa yksin vai muiden kanssa, nukkuen ne matkat kuitenkin menee.
Sisu ja kuusi
 (taattua kännykameralaatua)

Helsingin keskustan ihmisvilinä taisi olla viikon jännin juttu. Ja pikkuhiljaa pitenevät ulkoilut taas vissiin ihan kivoja juttuja, varsinkin koko lauman voimin metsäily tuntui olevan kivaa. 
Kotona Sisu on jopa oppinut jo hieman rauhoittumaan eikä joka sekuntti tarvi olla hampaat käytössä. 

Painoa pikkumiähelle oli kertynyt 1,4kg viikon aikana. Ohhoh, ehkä ei kuitenkaan ihan noin paljoa tarvis kasvaa viikossa. Mutta nyt ollaan taas siinä kilo/viikko vauhdissa kun edellisviikolla paino nousi vähemmän ja nyt sitten vähän enemmän. Korkeutta ei tullut nyt kuin sentti lisää. Ehkä tuo nyt tuosta taas tasaantuu. Sisu kuitenkin liikkuu kokoajan enemmän joten myös kuluttaa.


Sisu odottaa kiltisti lupaa syödä
Sisu joutui tänään kynsienleikkuuseen ja herrapa pisti ihan kunnolla vastaan. Edelliskerrat on mennyt hienosti kun toinen on pitänyt sylissä ja toinen leikannut, vaan eipä sopinut tämä järjestely enää herralle joten painia joutui että sai Sisun maahan kyljelleen ja vieläpä pysymään paikalla leikkuun ajan. 

Tämä on yksi näistä asioista jossa ei mennä koiran pillin mukaan vaan Sisun on mentävä maahan ja pysyttävä siinä niin kauan että homma on hoidettu. Ei auta pureminen, ei huuto eikä muukaan hilluminen.

26.12.11

Heltsinkissä

Sisulla olikin aika jännä tapaninpäivä, kun lähdettiin pienelle seikkailulle Helsingin keskustaan. Juna olikin jo vanha tuttu, joten matka sujui enempiä jännittämättä. Ohikulkevia ihmisiä olisi Sisu kovasti halunnut päästä moikkaamaan, vaan kiltisti oli junassa oltava paikoillaan. Keskustassa Sisu sai monen päät kääntymään ja suut hymyyn. 
Ei me kauaa keskustassa oltu, käveltiin asemarakennuksen läpi, rautatietorin kautta kaisaniemenpuistoon ja takaisin junaan alikulkutunnelin kautta. Siinä oli pienelle koiranpennulle ihan tarpeeksi seikkailua yhdelle kertaa, jollei jopa vähän liikaakin, sen verta  nopeasti väsy tuli heti kun päästiin junaan asti.


Junaan menossa

Kiltisti Junassa

Johan tuli Sisulle hätä kun kipitin muutaman metrin poikien edelle ottamaan kuvaa, sellainen veto ja kiljunta alkoi. Raukka parka vissiin meinas että hänet ihan hyljätään suureen maailmaan.
Elielinaukiolla iski paniikki

Rautatietorille menossa

Luistelijoita katsomassa

Jännää..

Pitihän sitä pistää pojat patsaalle poseeraamaan. :D
Kaisaniemenpuistossa patsastelua

Liukuportaisiinkin Sisu pääsi/joutui, tämä taitaakin olla ainoa kerta kun sellaisiin mennään, pikkumies kun tuosta vielä kasvaa niin ei sitä sylissä  enää jaksa pidellä.
Liukuportaissa on jännää myös

Junassa Sisu sammui ennen kuin juna lähti edes liikkelle, sen verta rankka oli reissu pienelle koiralle.
Väsynyt seikkailija

Tuttu ja turvallinen paikka

22.12.11

10 viikkoa

Jo kolme viikkoa takana. Riiviöstä tulee vaan päivä päivältä riiviömpi. Suu käy ihan kokoajan. Sisu on aloittanut tuhoamisen lehtikorista jota ilmeisesti on oikein mukava pureskella. No kunhan syö vaan tuon lehtikorin eikä laajenna jyrsimistään muualle. On sillä ihan luvallistakin jyrsittävää, pari pahvilaatikkoa. Myös porkkanat kelpaa pikkuherralle jyrsittäväksi. 


Alkuun Sisu ei juurikaan matolle pissinyt, mutta nyt pissat ei tule enää lattialle ollenkaan vaan ne tulee aina matolle jos sisällä hätä ylllättää. Mutta eipä tuo sisälle tee kuin yöllä, yö kun on vielä hieman liian pitkä aika pienen pidättää. 


Nyt on Usvakin lienee tajunnut ettei tuo pentu mihinkään katoa vaikka kuinka sille murisisi, eilen Usva meni ja innostui leikkimään Sisun kanssa. Hyvä niin, Usvankin elämä helpottuu huomattavasti kun ei ota tuota penskaa niin tosissaan kokoajan. Vielä kun Usva oppisi sanomaan kunnolla pennulle jos ärsyttää, ei se penska muuten opi käyttäytymään.


Sisu on ehkä vähän liiankin hoikka poika, mutta pari ensimmäistä viikkoa tuli noin kilo viikkoon niin ei viitsinyt ruokaa lisätä, mutta nyt tuli vaan 700g viikossa joten ehkäpä Sisulle koittaa onnen päivät ja se saa vähän enempi ruokaa tuohon ainaiseen nälkäänsä.

Kattokaa sen korvia, ne on pystyssä! :D

17.12.11

Junailua

Nyt on Sisu päässyt ensimmäistä kertaa matkustamaan junalla, käytiin ajelemassa pari aseman väliä ihan vaan siksi että Sisulle tulee uusia kokemuksia ja tottuisi monenlaisiin asioihin joita saattaa joskus myöhemminkin elämän aikana tulla vastaan. Hienostihan se junailu meni, vähän oli junan eteisessä jänskää, mutta kun mentiin istumaan ei se ollutkaan enää niin jännää se matkustaminen.



Satuttiinpa käymään sellaisella asemalla josta Ville pääsi hakemaan geokätkön, nyt on siis Sisu myös "virallisesti" geokoira. Hyvähän se on heti pennusta oppia että näitä purkkeja tullaan etsimään vielä monia, kunhan pikkumies kykenee vähän pidemmille lenkeille.


15.12.11

9 viikkoa

Kaksi viikkoa takana. Sisu on kasvanut hirmuisesti. Kahdessa viikossa 1.9kg ja 5.5cm korkeutta lisää. Toinen korvakin on jo pystyssä.
Tokan viikon aikana Sisu on päässyt paljon autoilemaan, ollaan käyty kyläilemässä ja vieraitakin on käynyt. Käytiinpä me myös tuolla kehä kolmosen varressa katselemassa ja kuuntelemassa liikennettä, mutta eipä tuo moisesta välittänyt, toisin kuin isänsä jota hieman meteli jännittää. Sisu on niin reipas.
Niin ja käytiinhän me myös eläinkaupassa pyörähtämässä ja siellähän oli kivaa. Sisu löysi itselleen kaverin, mallinukkena toimivan pehmokoiran joka esitteli hurtan takkia. Ja oli muuten kovin palvelualtista henkilökuntaa kun meni pennun kanssa sisään.

Sisusta on tullut hirmu ahne, tuntuu että kakara on kokoajan nälkäinen, mutta koska kasvaa nyt sopivaa tahtia ei ole mitään syytä lisätä ruokaa. Sisu tietää ruoka-ajat ja onkin keittiössä jo tuntia ennen huutamassa ja pomppimassa kohti pöydällä odottavaa kuppia. Ja sama huuto ja pomppiminen jatkuu sen jälkeen kun oma kuppi on tyhjä ja kavereidenkin kupit tarkastettu. 



Hyrykin on jo hyväksynyt että pentu on tullut jäädäkseen ja pojilla onkin jo ihan kivat leikit keskenään. Kyllä niistä tulee vielä hyvät kaverit. Usvakin on jo menettänyt uskottavuutensa monesti. Usva on aina murmutellut kaikille jotka tulee iholle ja niin myös Sisulle, mutta onpa tuo kaksikko yllätetty muutamaan otteeseen vierekkäin nukkumasta, ja erehtyipä Usva jo leikkimäänkin Sisun kanssa. Sisu pompottaa Usvaa ihan 6-0, vie usvalta lelut suusta, pesee usvan hampaat kaikista murinoista huolimatta ja häätää Usvan pediltä jotta pääsee itse sinne nukkumaan. 


Osaa Sisu olla myös aikamoinen riiviö. Suu käy kokoajan, jos ei purren niin haukkuen. Sisu on myös kova sisustamaan, lelukorin paikkahan on tietenkin keskellä olohuonetta ja mielellään niin että kaikki lelut on ihan ympäriinsä. Myös lehtikori on Sisun mielestä väärässä paikassa ja sitä pitää siirrellä. Pissapaperit on turhia, ne levitellään pitkin kämppää ja silputaan pieneksi. Onneksi nämä sisustelut on toistaiseksi ollut ihan viattomia. Kauhulla odottelen sitä kun Sisu rupeaa muotoilemaan huonekaluja ja tavaroita uuteen muotoon. Toivottavasti tämä vaihe jää välistä.


Sisu yrittää olla avuksi myös siivotessa :D

14.12.11

Wow!

Olipas jännää. Ensin rupesi satamaan rakeita taivaan täydeltä, sitten välähti ja heti perään jyrisi niin että ikkunat helisi. Siinä vähän itseäkin rupesi jännittämään saati sitten pientä koiranpentua jolle tuollainen ääni oli ihan uusi juttu. Hyvin tuo kuitenkin jyrinän otti ja tuli rohkeasti ovelle katselemaan kaatosadetta. Luultiin että se olisi jäänyt siihen, mutta hetkenpäästä välähti uudelleen ja tuli vielä kovempi jyrinä, tai siltä se ainakin tuntui. Sisu pakei jyrinää keittiöön, mutta ei se alku säikähdystä enempää näyttänyt jyrinää jäävän pelkäämään, vaan touhut jatkui paukkeen jälkeen.


12.12.11

Ylösnousemus

Nyt on pikkumiehellä toinen korva pystyssä :D 

Liikkuvaa kuvaa

Noniin, Sisun ja Hyry-isin ensimmäinen kunnon painihetki. Niin se vaan alkaa isukki lämpenemään kakaran touhuille, vaikka tähän asti on hieman kiukkuillu Sisun leikkiyrityksille.


Mitä tapahtuu kun nälkäiselle koiranpennulle annetaan tutkittavaksi tyhjä ruokasäkki?


10.12.11

Kyläily on rankkaa

Sisu pääsi tänään ensimmäistä kertaa kyläilemään. Hypättiin koko lauma autoon ja suunnattiin kohti ryttylää. Kyläpaikassa sai koirat touhuta vapaana pihassa. Hienosti meni Sisu isojen koirien mukana touhuilemaan pitkin pihaa. 

Pieni pupujussi :D

Ihan ei vielä Sisu pysy isojen vauhdissa, mutta ei siihen enää kauaa mene.

 Pitkän automatkan ja pihalla touhuamisen jälkeen sisällä oltiinkin sitten väsynyttä poikaa. Ihme että malttoi rauhottua hetkeksi nukkumaan, kun muuten on koko ajan meno päällä.

Rankan reissun jälkeen olikin sitten hiiiiiirmuinen nälkä.
Sisusta on tullut aikamoinen syöppö. Kupin kun saa tyhjäksi niin lisää tulee kinuamaan.

8.12.11

8 viikkoa

Niin on viikko vierähtänyt. Viikon aikana Sisu on ehtinyt ulkoilemaan omassa pihassa, metsässä ja kävelytiellä, niin remmissä kuin vapaana, yksin ja yhdessä isojen kanssa. On käyty autoilemassa ja kuulostelemassa junan ja muun liikenteen ääniä. Yksinoloa on harjoiteltu niin yhdessä isojen kanssa kuin ihan yksinkin. Sisu on päässyt opiskelemaan istumista ja maahanmenoa ja tietenkin myös luoksetuloa. Sisu on viksu ja reipas poika, kaikki edellä mainitut sujuu jo melkoisen hienosti. Saas nähdä mitä seuraava viikko tuo tullessaan.


6.12.11

Itsenäisyyspäivä

Sisun itsenäisyyspäivään kuului itsenäisyyden harjoittelu. Aamulla Sisu pääsi metsään ilman isoja koiria. Se olikin vähän jännempää kun ei ollut esimerkkejä mukana touhuamassa. Ja heti perään Sisu jäi ensimmäistä kertaa ihan yksin kotiin kun oli isojen vuoro päästä ulos. Mitäpä tekee sisu kun ovi sulkeutuu, menee nukkumaan. Eipä paljoo pikkumiestä ressaa yksin jääminen. Ja hyvä niin.


Päivällä käytiin myös hieman ajelemassa, Usva pääsi opastamaan Sisulle ettei junien ja bussien äänet ole ihmeellisiä, eikä ne ollutkaan. Ei sisua kiinnostanut ollenkaan moiset vempeleet. Ehkäpä seuraavalla kerralla hypätäänkin jo junan kyytiin ja ajellaan sillä jonnekin.



Muuten päivä menikin kotona touhuille ja harjoiteltiinhan me namien kanssa istumistakin. Hienosti sujuu. Tosin eipä Sisu saa ruokakippoakaan istumatta joten ei ihan uusi juttu tämä istuminen ollut.

5.12.11

Ensilumi

Noniin, satoihan se ensilumi tänne meillekin. Päivällä sataneet rakeetkaan ei ehtinyt sulaa pois kun saimme siihen päälle 2-3cm lunta. Sisun ensilumi. Nuuskuttelua ja maistelua. Koirat vaikutti kovin tyytyväiseltä lumeen kun eivät meinanneet sisälle tulla. 




iltalenkillä pääsi Sisu tutustumaan myös lumipallojen ihmeelliseen maailmaan kun isoille koirille heiteltiin lumipalloja ja Sisu tietysti reippaana poikana juoksi isojen perässä, vaikkei ehkä ihan tajunnutkaan miksi ne säntäili milloin mihinkin suuntaan.

Rakeita

Olipas jännää kun äsken oli pieni raekuuro. Sisu parka ei uskaltanut ulos mennä kun rakeita ropisi taivaan täydeltä. Sateen loputtua mentiin sitten pihalle ihmettelemään kylmää valkoista kerrosta maassa. Ei se niin pelottava juttu ollutkaan. 

Isot koirat sekosi ihan täysin ja rupesivat riehumaan.

Sisua aina vähän jänskättää kun isot koirat leikkii, ne kun pitävät hirmuista meteliä riehuessaan. Sisu yritti ensin pyrkiä sisälle, mutta kun ovi oli kiinni niin joutui sivusta seuraamaan tuon parivaljakon touhuja.

4.12.11

Laiska sunnuntai

Niin se meni tämäkin päivä. Sisun sunnuntai oli aika rauhallista kotoilua. Omassa pihassa ulkoilua isukin kanssa.

Ja pari pientä metsäretkeä pikkumetsään jossa Sisu sai taas touhuta vapaana. Sisu ei paljoa arkaile vaan touhuaa ja tutkii rohkeasti ympäristöä. 


Isänsä poika. 

Päivällä taas viritetiin webbi-kamera kuvaamaan kun jätettiin koirat muutamaksi tunniksi keskenään kotiin, mutta eipä nuo juuri muuta tehneet kuin nukkuivat lähes koko ajan. Sisu vähän piippaili ovella kun lähdettiin, mutta aika nopeasti rauhoittui ja meni nukkumaan.