Sisu agilitykoirana

Tänään alkoi meidän agilityn alkeiskurssi. Aiheena hyppyeste ja putki.

Esteellä Sisulla meinasi paniikki iskeä kun ohjaaja otti Sisun ja minä itse menin esteen toiselle puolelle, ihan siihen parin metrin päähän. Sisu ei voinut käsittää että hänet hyljätään vieraalle ihmiselle tuolla tapaa.
 Herkut voitti panikoinnin ja pääsihän se Sisu muutaman kerran sen riman ylikin, vaikka suurimmaksi osaksi meni vaan läpi, rimasta välittämättä. Yksin en saanut Sisua hyppäämään kertaakaan, herra vaan rymisteli läpi, ihan kun ei olisi edes tajunnut siinä mitään estettä olevan. Pöljä. 

Putkella oli taas sama juttu, paniikki iski kun ohjaaja piti Sisua putken toisessa päässä sillä aikaa kun itse menin toiseen päähän huutelemaan. Hienosti se sieltä läpi tuli kun sen sai tajuamaan että pääsee minun luokse sieltä putken läpi.

Vähän on ehkä liikaa tuo seitsemän koiraa tunnin reeneissä kun jokainen pääsee pariksi minuutiksi tekemään ja muuten on vaan odottelua. Vaikka hyväähän se odottelukin tekee. Sisu kun on kovin malttamaton.

Saas nähdä mitä seuraava kerta tuo tullessaan.

Rajasaaressa

Olikohan jopa ensimmäinen kerta kun lähdettiin koko lauman kanssa rajasaareen puistoilemaan. Hyry kun ei ole mikään paras puistoilija. Mutta tälläkertaa Hyry yllätti ja oli melko kivasti puistossa. Toki olihan se myös raivostuttava itsensä ja valitsi heti portista sisään päästyä kohteen jota seurasi räkyttäen pitkät ajat. Pari kertaa tämä kohde sai Hyrylle rähähtää jotta sai hetken rauhaa. 

Sisulla sen sijaan oli oikein kivaa, se löysi sieltä muutaman juoksukaverin joiden kanssa säntäili pitkin rantaa. Hyryn kanssa Sisu ei samanlaisia juoksuleikkejä voi harrastaa kun Hyry haluaa mielummin taklata Sisun maanrakoon joka käänteessä.  

Ehkäpä me uskallamme joskus toistekin rajasaareen koko lauman voimin.

Kiitti vaan Sisu

Se olikin sitten neljäs läppärin piuha minkä herra päätti pistää palasiksi. Samalla meni myös mun ainokainen käsveskani ja sieltä kaivettu kippo sekä avaamaton batterytölkki, johon Sisu oli purru reijän niin että eteisen lattialla oli batterylätäkkö. Ja tämän kaiken Sisu askarteli tunnin, maks. puolentoista tunnin yksinolon aikana. Että kiitos vaan.

Juu juu, oma moka. Mitäs jätin kassini koirien remminaulakkoon roikkumaan ja läppärin sohvan käsinojalle jemmaan tyynyjen alle missä se aina on. Pitäs vissii opetella keräämään piuhat jemmaan.

Onnea Usva!

Usva jo 7 vee! 

Lauantain riemuja

Ensilumi

Rally-tokon alkeet osa 4

Tänään olikin sitten viimeinen kerta rally-tokoa. Viimeisellä tunnilla alkulämmittelynä kaikkea oppimaamme ihan omaan tahtiin sillä aikaa kun kouluttaja rakenteli meille rataa. 

Ensimmäinen rata meni kaiken kaikkiaan hienosti. Ei me taidettu edes hirveesti mokailla. En minä enää muista. Eka rata metiin kuitenkin kahteen kertaan joka koirakko. Muihin verrattuna ei me ainakaan huonompia oltu.

Tokaan rataan tuli vain pari muutosta, mutta eipä nekään mitään ongelmia tuottanut. Hienosti Sisu osasi.

Harmi vaan että tämä oli viimeinen tunti, oltais voitu jatkaa pidempäänkin, harmi vaan että ainakaan vielä ei koulutuskalenterissa ole tälle jatkoa. Joten mitäs me sitten keksittäisiin?

Rally-tokon alkeet osa 3

Nyt on taas yksi rally-tokoilta takana. Alkujumppana eteen, sivulle ja maahanmenoja.

Kyltit aloitettiin 270 asteen käännöksistä, sekä oikeaan että vasempaan. Hienostihan ne meni, mitä nyt Sisu taas meinasi istahtaa vasempaan kääntyessä jolloin koira jää sisäpuolelle ja sen pitäisi kääntyä paikoillaan.

Sitten kerrattiin edelliskerralla harjoiteltua istu-askel-istu-2askelta-istu-3askelta-istu. Hienostihan se meni, ainoa vaan että muutaman kerran Sisu päätti tarjota maahanmenoa kun sitä on viimepäivinä vähän harjoiteltu.

Seuraavaksi vaihdettiinkin suuntaa ja lähdettiin peruuttaen ja eteen istuen sama homma. Ja hienostihan se meni.

Maahan meno tuntuu olevan Sisulle kovin hankalaa. Se osaa kyllä, mutta jostain syystä Sisu jäi joka kerta pylly pystyssä kumartaen tavoittelemaan namia. Siispä Sisun kanssa pompittiin iloisesti ympäri hallia maahanmenoja tehden ja yritettiin saada siitä kiva juttu.

Päivän viimeisenä kylttinä oli makaavan koiran ympäri kiertäminen. Jos Sisu meni maahan, ei se malttanut siellä odotella niin kauaa että kierrän sen ympäri. Ja tämänkin Sisu kyllä osaa, tätä on harjoitellut ennenkin. Pari onnistunutta suoritusta saatiin, mutta muuten meni melko pelleilyksi tuon maahanmenon ja paikalla pysymisen kanssa.



Kotiläksyksi saatiinkin iloisen maahanmenot.
Seuraava kerta onkin sitten alkeiskurssin viimeinen ilta.