Sisu, seuraa.

Sisun kouluttelu on jäänyt tasan niihin kursseihin joilla ollaan oltu ja kotona ei sitten ollakaan tehty yhtään mitään. Kiitos laiskan emännän. Mutta nyt kun olen itse päivät kotona on aikaa ja jaksamista touhuta tuon otuksen kanssa.

Tänään aloitettiin seuraamis harjoittelut aivan nollasta, eli kontaktista. Sisu sivulle ja katsetta odottamaan. Sen se kyllä osaa, tosin katseet on usein vain vilkuiluja, mutta tänään harjoiteltiin vähän pidentämään niitä katseita.  Naksutin naksu ja nameja sateli ja niin ne vilkaisut muuttui pidemmiksi katseiksi. 

Käytiin Sisun kanssa ihan kaksin vähän kävelemässä ja tietysti naksu ja iso kasa nameja mukana. Jokaisesta katseesta lenkin aikana tuli palkka. Ja loppumatkasta tuo jo seurasi hienosti pieniä pätkiä sivulla tapittaen minua silmiin. 

Tehtiin me pieni jälkikin lenkin aikana Sisu sai odotella puuhun sidottuna sen aikaa kun tein ehkä 50m pitkän namijäljen. Sisulla oli vähän liikaa vauhti jäljellä ja sitä sai toppuutella vähän väliä. Varmaan puolet nameista jäi maahan kun herralla oli niin kiire eteenpäin. Mutta hienosti se silti meni jälkeä pitkin vaikka tein jälkeen pari mutkaakin. 

Mutta niin sen taas huomaa ettei olla tehty mitään kun tuo meno on tuommosta touhotusta. Jälkiäkin pitäisi yrittää tehdä vähän useammin kuin kolmen kuukauden välein.