Mikäs sen mukavampi tapa viettää aurinkoista sunnuntaita kuin lähteä hiekkakuopalle polskimaan.
Sisulle tämä olikin ensimmäinen kerta kun pääsi uimaan. Aiemmin ollaan vain lutrattu kaikki ojat ja lätäköt läpi.
Ensimmäisen kerran kun keppi lensi syöksyi molemmat pojat veteen. Sisulle taisi tulla hieman yllätyksenä kun jalat ei enää osunutkaan pohjaan. Uimiseksi sitä räpiköintiä en ehkä sanoisi, mutta pinnalle se pysyi ja takaisin rantaan pääsi. Höntti toisti saman jutun seuraavan kepinheiton aikana, sinne se meni taas Hyryä vastaan niin että tuli sukellus kun pohja olikin kadonnut jalkoen alta. Ehkä se siitä vielä uimaan oppii. Tällä reissulla ei enää noiden kahden kerran jälkeen mennyt niin syvälle että olisi uimaan joutunut. Pääasia ettei tuo nyt ainakaan vettä pelkää.
Hyry oli niiiiin onnellinen tästä reissusta. Uiminen ja keppi. Mikäs sen parempaa. Ja kyllähän se Usvakin kävi vähän kahlailemassa. Uimaan asti se ei vielä mennyt. Ehkäpä ens kerralla sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti