11 viikkoa

Niin ne vaan viikot kuluu, nyt on pikkumiäs jo 11 viikkoa.  Viikon aikana tulikin taas eteen muutama uusi juttu.

Jouluna Sisu pääsi tutustumaan pikkulapseen sekä kääpiömäyräkoiraan. Mäyräkoira oli aikas jänskä tapaus ja pikkulapsi seuraili Sisua paikasta toiseen ja esitteli Sisulle lelujaan, eipä Sisu ollut kovin innostunut vaan meni lasta pakoon.  

Autossa Sisu sai matkustella ihan yksin vantaa-ryttylä-vantaa reissun, viimekerralla olikin isot mukana matkustamassa, mutta Sisu on jo niin tottunut autoilija ettei ole väliä onko autossa yksin vai muiden kanssa, nukkuen ne matkat kuitenkin menee.

Sisu ja kuusi
 (taattua kännykameralaatua)

Helsingin keskustan ihmisvilinä taisi olla viikon jännin juttu. Ja pikkuhiljaa pitenevät ulkoilut taas vissiin ihan kivoja juttuja, varsinkin koko lauman voimin metsäily tuntui olevan kivaa. 

Kotona Sisu on jopa oppinut jo hieman rauhoittumaan eikä joka sekuntti tarvi olla hampaat käytössä. 

Painoa pikkumiähelle oli kertynyt 1,4kg viikon aikana. Ohhoh, ehkä ei kuitenkaan ihan noin paljoa tarvis kasvaa viikossa. Mutta nyt ollaan taas siinä kilo/viikko vauhdissa kun edellisviikolla paino nousi vähemmän ja nyt sitten vähän enemmän. Korkeutta ei tullut nyt kuin sentti lisää. Ehkä tuo nyt tuosta taas tasaantuu. Sisu kuitenkin liikkuu kokoajan enemmän joten myös kuluttaa.

Sisu odottaa kiltisti lupaa syödä

Sisu joutui tänään kynsienleikkuuseen ja herrapa pisti ihan kunnolla vastaan. Edelliskerrat on mennyt hienosti kun toinen on pitänyt sylissä ja toinen leikannut, vaan eipä sopinut tämä järjestely enää herralle joten painia joutui että sai Sisun maahan kyljelleen ja vieläpä pysymään paikalla leikkuun ajan. 

Tämä on yksi näistä asioista jossa ei mennä koiran pillin mukaan vaan Sisun on mentävä maahan ja pysyttävä siinä niin kauan että homma on hoidettu. Ei auta pureminen, ei huuto eikä muukaan hilluminen.